Irma Taavela

Tulevaisuuden rakentamista ei sovi jättää sattuman varaan

  • Tulevaisuuden rakentamista ei sovi jättää sattuman varaan

Viimeaikainen, erityisesti oikeiston esiin nostama keskustelu normien purkamisesta tai julkisen sektorin rajusta supistamisesta on huolestuttanut.  Varsinkin näin, koska julkisen talouden koosta puhuttaessa on käytetty osin harhaan johtavia suhdelukuja. Itsestäänselvyytenä pidän sitä, että normien tai hallinnon järkevöittäminen on kansanedustajien ja byrokraattien normaalia työtä, eikä vaalityön ohjelmanumero.  Ajojahdin taustalla on valitettavasti nähtävissä oikeiston ajamia kylmiä arvoja paljon enemmän, kuin halutaan antaa ymmärtää.

Julkinen sektori on todistetusti ainut tunnettu demokraattinen työkalu rajata sattumanvaraisesti toimivien vapaiden markkinoiden toimintakenttä turvalliseksi, niin ihmisille kuin ympäristölle. Samalla se on ainut todistettu tae ihmisarvoisten ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien parantamiseksi.  Tämä on lopulta hyödyksi myös markkinoille itselleen, koska oikein toimiessaan ehkäisee nykyisen kaltaisen, markkinoiden pahoista ylilyönneistä aiheutuneen maailmanlaajuisen talouskriisin syntymistä ja auttaa erityisesti siitä elpymistä.

Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden rakenteet on tehty edistyksellisellä politiikalla. Siinä perinteiseen konservatiiviseen talouspolitiikkaan erona on ollut mm. talouden ohjauksen merkityksen oivaltaminen ja ihmisten perustarpeiden kunnioitus. Kyseessä on kokonaisvaltainen tapa toimia, josta on nyt pitkän oikeistovallan jälkeen tullut entistäkin tarpeellisempi. Miksi ihmeessä porvarit haluavat kilvan näistä yhteiskunnan hyvistä rakennuspalikoista eroon? Uudistamisen mantralla todellisuudessa haetaan siis taantumusta. Itse teen töitä perusparannuksen eteen, jossa aiempi malli korjataan ja tehdään siitä pikkaisen ehompi kuin ennen.

Nyt jos koskaan, on julkisella sektorilla ja sen palveluksilla on tarvetta tämän ajan haasteisiin vastaamisessa. Tarvitaan uutta työtä ja toimeentuloa talouskriisistä nousemiseksi sekä hyvinvoinnin takaamiseksi myös tuleville sukupolville.  Samaan aikaan ekologiseen kriisiin on vastattava. Käytännössä se vaatii uutta teknologiaa, osaamista ja ajattelua, niin itse teolliseen valmistamiseen, valmistettaviin tuotteisiin kuin niiden käyttökohteisiin. Osa nykyisestä kulutuksesta on järkevää suunnata saastuttamattomiin sekä työllistäviin ei-julkisen sektorin palveluihin.  

Halpatyöllä emme pysty pienenä kansana kilpailemaan, vaan julkinen sektori on se työkalu, jolla nämä aikamme ongelmat on mahdollisuus kääntää tulevaisuuden työksi. Menestyksen resepti syntyy siitä, että julkisesti huolehditaan edelleen korkeatasoisesta osaamisesta aina varhaiskasvatuksesta lähtien. Yhteinen panos tutkimukseen ja kehittämiseen on myös tärkeää. Julkisia investointeja valtionyhtiöiden, mahdollisesti uusienkaan sellaisten kautta ei tule pelätä, vaan nähdä ne ainutlaatuisen hyvinä mahdollisuuksina taata työtä ja yrittäjyyttä maahan.  Näin on mahdollista saada aikaan oikeasti uusia puhtaan teknologian innovaatioita, joille on maapallolla nähtävissä tällä hetkellä rajaton kysyntä ja kestävä pohja tulevaisuuden moninaiselle työlle ja hyvinvoinnille.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

On suorastaan pakko kysyä, miten todistat nämä todistetuksi väittämäsi väittämät.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Takinkääntäjien Vasemmistoliitto oli kolme vuotta Kataisen oikeistohallituksessa leikkaamassa julkista taloutta ja korottamassa työtätekevien verotusta.

2011 alkaneen vaalikauden leikkaukset ja veronkorotukset ovat yhteensä yli 5 miljardia euroa.

Nyt Vasemmistoliitto hinkuu puheenjohtajansa Paavo "Sateenkaari" Arhinmäen vanavedessä vaalien jälkeiseen hallitukseen.

Ja mitä tekemään? Leikkaamaan lisää julkista taloutta ja perusturvaa!

Jouni Nordman

Kannattaisi pikkasen tutustuu, kuinka avoin yhteiskunta toimi, jossa työntekijöillä on oikeus arvostella työnantajia, jolloin terveiset avointen tiedonjako formaatien vaikutus työnantajiin on voimakkaanpaa kuin millään säädöksellä saadaan aikaan. Sillä yritykset eivät pärjää ilman asiantuntijoita, jotka eivät taas mene huonosti johdettu yrityksiin. Jolloin kilpailussa pärjääminen ohjaa tehokkaammin, kuin Suomen malli jossa virkamiehet eivät uskalla päätöksiä tehdä.

Eli virkamiesten määrä ei ole vakio, vaan niitä tarvitaan senverran kuin heille on tarvetta, joka ei saa olla Suomen kaltainen itsensä ruokkiva järjestelmä.

Käyttäjän IrmaTaavela kuva
Irma Taavela

Vasemmisto oli hallituksessa ja teki parhaansa sillä painoarvolla, jonka kansalta oli saanut. Voi valita soittaako suuta oppositiossa vai yrittääkö kammeta hallituksessa päätöksiä edes vähän parempaa suuntaan ja yrittää vaikuttaa joihinkin tärkeisiin asioihin. Itse katson, että jälkimmäinen on parempi tiettyyn pisteeseen asti. Mikäli seuraavalta hallitukselta toivotaan vasemmistolaisempaa politiikkaa, toivon ihmisten myös äänestävän sen mukaisesti tai mikä parempi; ilmoittautua meidän puolueen vaalityöhön mukaan ;)!

Jouni, meidän tulee kiiruusti varmistaa julkisen sektorin riittävä demokraattinen ohjaus kuin avoimuuden takaaminen. Hallintoa pitää virtaviivaistaa ja sen avulla siirtää resursseja tekevälle puolelle. Julkinen sektori ei voi toimia kuten yritys, koska silloin viimeistään siltä loppuu rahat. Yrityselämän toimintamalleja, niitä hallitsevia sekä julkisen sektorin roolia riittävästi ymmärtäviä tekijöitä kyllä tarvitaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Höpöhöpö. Jos kaikki ne puolueet, jotka ovat nyt seliseliselittämässä, että oppositiosta ei olisi voinut vaikuttaa, olisivat jääneet oppositioon, Kataisen hallitusta ei olisi koskaan nimitetty.

Törkeintä, mitä Vassarit teki, oli Yrttiahon ja kaverin potkiminen päähän.

Tärkeintä, mitä Vassarit puheenjohtajansa mukaan sai aikaiseksi hallituksessa, oli Staionin remontti.

ulf fallenius

Ja kuka maksaa julkisen sektorin harrastustyöt ei kukaan .Aivan kuollut ajatus.

Käyttäjän IrmaTaavela kuva
Irma Taavela

Ulf, julkinen sektori luo pohjan yksityisen sektorin menestykselle, ei sitä ilmaiseksi tehdä. Minusta varhaiskasvatus,ikä-ihmisten hoiva koulutus, sosiaali-ja terveydenhuolto jne.jne. eivät ole mitään harrastushommia. Mekään ei ehkä täällä kirjoteltaisi ilman niitä.

ulf fallenius

Niin mutta ongelma on se että yksityissektorin rahat eivät ole riittäneet pitkään aikaan julkisen ylläpitämiseen.Suhde on saatava kuntoon ja mainitsemasi alat toimii enemmän kuin ala arvoisesti ja näin on ollut pitkään kuin eivät ole hyvissä ja taitavissa käsissä .

Käyttäjän IrmaTaavela kuva
Irma Taavela

Julkinen pitää Ulf tukee myös yksityistä sektoria. Koska oikeistovalta, ja joka ei ymmärrä julkisen merkitystä, tämä puoli unohdettu ja siksi osittain yksityinen puoli hankaluuksissa. Niin kuin Vasemmisto tänään lanseerasi "Me Korjataan Se".

ulf fallenius

Mutta nyt on silti toisinpäin yksityinen tukee julkista ja rahat ei riitä.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Julkinen sektori mihinkään ole pienentynyt. Viime tilastojen mukaan kasvanut. Toki pienitloista suorittavaa porrasta on ulkoistettu. Hallintokulut ja samaten keski- ja ylemmän johtotason palkat nousseet enemän kuin yksityisellä.

Julkista sektoria ei saa, eikä voi käsitellä kokonaisuutena. Rönsyihin on tartuttava ja epäkohtiin puututtava jopa yksilötasolla.

Jos tullin pääjohtajalla on mahdollisuus lähteä rauhanturvajoukkoihin leikkimään muutamaksi kuukaudeksi, kesken tärkeiden uudistusten. Ei kuulemma haittaa varaporukka hoitaa juttua. Kysyn vaan ja vastaavia on paljon. Iso pomo on poissa vaikka kuukauden, kukaan ei edes huomaa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Sääntelyn purkamisen perusteena on sääntelyn tehottomuus. Aivan sama sääntelyn ongelma on yksityisissä yrityksissä, joissa toimintaa säännellään vahvasta ylhäältä. Se kankeuttaa. Oiva esimerkki sääntelyn tehottomuudesta on hoivakotien hoitajamitoitus:

jos hoitokodeille määrätään yksi ja sama vaadittu määrä hoitajia per hoidettava, se tarkoittaa, että joissain hoitokodeissa on liikaa ja joissain edelleen liian vähän. Syynä tietenkin on se, että jossain vanhukset vain ovat vaivaisempia kuin toisaalla. Sääntelyn sijaan tulisi saada ruohonjuuritaso ajattelemaan itse.

Sääntely vs. vastuun hajauttaminen on kuin 80-luku vs. 2000-luku.

Käyttäjän IrmaTaavela kuva
Irma Taavela

Sääntelyä ei tarvitse purkaa, sitä voi ja tulee järkeistää.

Ikäihmisten hoivassa ei tarvitse käyttää samaa mitoitusta joka tapauksessa, on jo olemassa hoitoisuuden mitoitustapoja. Sääntely ja normit eivät ole päätarkoitus vaan keino laadullisesti parempaan toimintaan.

Julkisen sektorin koko ei ole juuri kasvanut. Sen suhde BKT:ssa on kyllä noussut yksityisen sektorin pienentyessä. Yksi hyvä keino on katsoa julkisen sektorin työntekijöiden määrää, joka ei kasvanut. Toki tämäkään ei kerro ihan koko totuutta, koska ulkoistetut ja yksityistetyt toiminnot. Näitäkin tulisi arvioida kokonaistehokkuuden suhteen valtakunnan tasolla. Hyvä esimerkki on valtion tuottavuusohjelma jossa henkilöstömenoja vähennettiin 216 miljoonalla ja samalla ostopalveluiden määrä kasvoi 500 miljoonaa.

Olen samaa mieltä, että turhista ja tekemällä tehdyistä rajapinnoista/tuplahallinnoista pitää hankkiutua eroon. Näistä löytyy esimerkkejä kuten tilaaja-tuottaja, malli jota Soteenkin suunniteltiin ns. tilaamisen ja tuottamisen keinotekoisella erottamisella toisistaan tai kuntien kilvan yhtiöitetyt toiminnot.
Ei kuitenkaan ole niin, että olisi julkinen sektori ja erikseen yksityinen sektori vaan nämä kaksi ovat toisissaan positiivisella tavalla symbioosissa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

tämä keinotekoinen ja idioottimainen rajapintajärjestely, kunta ja valtio tuottajana ja kuluttajana "kilpailuilla" markkinoilla, on seurausta EU:n suorista määräyksistä. Unioniin taas mentiin kansan valtaenemmistön tahdosta, ja nämä yhtiöittämissekoilut olivat tuolloin jo tiedossa pakolisiksi.

Kyseessä on siis kansan ja Liittovaltion tahto. Millä logiikalla sitä voisi purkaa eroamatta Unionista?

Käyttäjän IrmaTaavela kuva
Irma Taavela

Yhtiöittämispakkoa ei oikeasti ole, mikäli ns. ulosmyytävän osuus ei ole muistaakseni yli 10%:ia liikelaitoksella. Julkinen taseyksikkökin olisi monesti käypä vaihtoehto. Kuntayhtymät ovat myös hyvä keino hoitaa julkisia töitä, vaihtoehtona julkiselle Oy:lle.

Toimituksen poiminnat